Kulttuurintutkimuksen opiskelijat Kulo ry.

Sisällys

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
3. Jäsenet
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
5. Liittymis- ja jäsenmaksut
6. Hallitus
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
8. Tilikausi ja toiminnantarkastus
9. Yhdistyksen kokoukset
10. Yhdistyksen kokouksien koollekutsuminen
11. Yhdistyksen syyskokous ja kevätkokous
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Kulttuurintutkimuksen opiskelijat Kulo ry. ja sen kotipaikka on Turku.

2. TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä kulttuurintutkimuksen alaa opiskelevien, alasta kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä, parantaa kulttuurintutkimuksellisen koulutuksen asemaa ja tuoda sitä tunnetuksi sekä edistää kulttuurintutkimuksen poikkitieteellisyyttä ja vaikuttavuutta koulutuspoliittisessa päätöksenteossa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää seminaareja ja kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä ottaa kantaa koulutuspoliittisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja tekee kulttuurintutkimusta edistäviä aloitteita. Yhdistys voi myös tehdä yhteistyötä muiden alan järjestöjen kanssa, harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, sekä järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan palvelevaa toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä liittymis- ja jäsenmaksuja, harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää maksullisia huvitilaisuuksia, ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, rahankeräyksiä ja myyjäisiä.

3. JÄSENET

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen järjestö, jonka toiminta tukee kulttuurintutkimuksen opiskelua tai sen opiskelijoiden etuja. Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka opiskelee kulttuurintutkimuksen alalla tai on muutoin kiinnostunut kulttuurintutkimuksesta. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai
oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen tai yhdistyksen jäsenen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on tieteellisesti huomattavan ansioitunut kulttuurintutkimuksen kentällä tai joka on muutoin toiminut huomattavasti yhdistyksen tarkoitusta edistäen.

Varsinaiset jäsenet, henkilöjäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa
merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSUT

Varsinaisilta jäseniltä, henkilö- ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen jokaiselle jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua eivätkä liittymismaksua.

6. HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) muuta jäsentä sekä näille valitut mahdolliset henkilökohtaiset varajäsenet. Kustakin yhdistyksen jäsenjärjestöstä enintään kaksi (2) henkilöä voi toimia hallituksessa. Hallitus on suurimmillaan puheenjohtaja ja yhdeksän (9) jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja pääsihteerin sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sisäasiain- ja ulkoasiainsihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen jäseniksi voidaan valita vain varsinaisina jäseninä toimivien järjestöjen jäseniä. Hallituksen ulkopuolisiksi toimihenkilöiksi voidaan osoittaa myös henkilöjäseniä. Kannattavat jäsenet ja kunniajäsenet eivät voi toimia hallituksen viroissa tai toimihenkilöinä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistys kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kahdesti vuodessa (syyskokous ja kevätkokous). Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-joulukuussa. Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Jokainen varsinainen jäsen valtuuttaa kokoukseen edustajan kirjallisella valtakirjalla. Henkilö-, kunnia- ja kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, mikäli kokous on sääntöjen mukaan koollekutsuttu.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. YHDISTYKSEN KOKOUKSIEN KOOLLEKUTSUMINEN

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta jäsenille lähetettävillä sähköposteilla, kirjeitse tai sanomalehdessä, joka ilmestyy yhdistyksen kotipaikkakunnalla.

11. YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS JA KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta varsinaista jäsentä, sekä halutessa varajäseniä valituille varsinaisille jäsenille
7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 26.10.2013.