Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopistossa kulttuurintutkimuksella on oma koulutusohjelmansa, johon haetaan pääsykokeella. Opintojen alkamisen jälkeen opiskelija valitsee mieleisensä pääaineen koulutusohjelman sisältä.

Koulutusohjelma sisältää seitsemän mahdollista pääainetta, jotka ovat kulttuuriantropologia, perinteentutkimus, sukupuolentutkimus, kirjallisuus, mediakulttuuri ja viestintä, musiikkitiede sekä taiteen sosiologia. Pääaine valitaan opintojen kandivaiheessa. Sivuaineita kulttuurintutkijat voivat valita kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmasta tai muista yliopiston koulutusohjelmista ja oppiaineista. Pelkästään sivuaineeksi tarkoitettuja kulttuurintutkimuksen opintoja ovat mediakasvatus ja puheviestintä, taideaineiden opintokokonaisuus sekä terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet. Mahdollisia oppiaineyhdistelmiä on siis valtavasti tarjolla!

Maisterivaiheessa pääaineita ovat perinteentutkimus ja kulttuurintutkimus. Kulttuurintutkimuksen maisteriopinnoissa voi suuntautua kulttuuriantropologiaan, viestintään, taiteensosiologiaan, musiikkitieteeseen, sukupuolentutkimukseen tai kirjallisuuteen. Mediakulttuurin ja viestinnän maisteriopintoihin voi hakea suoraan viestinnän ammattikorkeakoulututkinnon perusteella. Maisteriopintoihin kuuluu myös vähintään yksi sivuaine.

Kulttuuriantropologia

Antropologian kiinnostuksen kohteena on ihminen ja hänen toimintansa, tavoitteena inhimillisen kulttuurin ymmärtäminen.

Kulttuuriantropologian tutkimusalueita ovat mm. yhteisön rituaalit, arkielämän käytännöt, yhteiskunnalliset ja uskonnolliset järjestelmät sekä miehen ja naisen asema. Kulttuuriantropologian opiskelu tarjoaa näkökulmia sekä vieraiden kulttuureiden ymmärtämiseen että oman kulttuurin rakenteiden ja vivahteiden oivaltamiseen – kulttuureita tutkitaan arvottamatta ja niiden omista lähtökohdista käsin. Opiskelijalta vaaditaankin siis avarakatseisuutta, uteliaisuutta ja innostusta syventyä kulttuurin eri ilmiöihin.

Kulttuuriantropologiasta kiinnostuneet pyrkivät kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmaan ja valitsevat sitten antropologian pääaineekseen.

Perinteentutkimus

Nefa-Joensuun vapunviettoa vuonna 2014. (c) Nefa-Joensuu ry

Nefa-Joensuun vapunviettoa vuonna 2014. © Nefa-Joensuu ry

Perinteentutkimus, monesti folkloristiikkana tunnettu tieteenala on osa kulttuuritieteitä. Perinteentutkimus on kiinnostunut kulttuurien kansanelämästä ja henkisestä kansanperinteestä, ja se tutkii kulttuurin yhteisöllisiä muotoja, suullisen perinteen lajeja, tapoja ja riittejä, kansanomaisia uskomuksia ja ajatusmaailmaa.

Ennen perinteentutkimus käsitettiin kansanrunoudentutkimukseksi, mutta nykyisin sen tutkimus on tästä huomattavasti laajentunut. Itä-Suomen yliopistossa opiskelija voi suuntautua esimerkiksi suulliseen traditioon ja kerronnan prosesseihin, kansanuskoon ja mytologiaan, elämäntapojen sosiaalisiin ja aineellisiin muotoihin, sukupuolen merkityksiin tai kulttuurien nykyilmiöihin.

Sukupuolentutkimus

Ennen naistutkimuksen nimellä tunnettu oppiaine vaihtoi nimensä elokuussa 2011 sukupuolentutkimukseksi. Monitieteellinen ala pitää sisällään tutkimusta ja opetusta sukupuolijärjestelmistä, tasa-arvokysymyksistä ja seksuaalisuudesta. Sukupuolisuutta tarkastellaan kriittisesti erilaisista näkökulmista käsin.

Itä-Suomen yliopistossa naistutkimuksen painopisteinä ovat perinteisesti olleet etnisyys ja sukupuoli, monikulttuurisuus, Venäjä- ja rajatutkimuksen teemat sukupuolittuneina ja ikä ja sukupuoli. Myös kriittinen miestutkimus on osa sukupuolentutkimusta.

Opiskelijat perehdytetään oppialan historiaan, teoreettisiin ja metodologisiin suuntauksiin, käsitteisiin ja ongelmanasetteluihin. Tutkimusalan tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa sukupuoltenvälisistä suhteista, sukupuolen merkityksestä ja naisten elämästä ja asemasta.

Kirjallisuus

Kirjallisuuden opinnot antavat yleiskuvan kirjallisuuden eri muodoista sekä niiden historiasta ja nykytilasta. Samoin perehdytään kirjallisuuden merkkiteoksiin, kirjallisuudentutkimuksen lähtökohtiin ja suuntauksiin, tiettyihin kirjallisuustieteen erikoisalueisiin sekä yleiseen taide- ja kulttuuriteoriaan.

Itä-Suomen yliopistossa kirjallisuuteen voi saada pääaineoikeuden sekä suomen kielen ja kirjallisuuden että kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman kautta. Sivuaineena sitä voivat opiskella vapaasti kaikkien alojen opiskelijat.

Mediakulttuuri ja viestintä

Nefa-Joensuun, Täkyn ja Varnitsan Wappusitsit 2014.

Nefa-Joensuun, Täkyn ja Varnitsan Wappusitsit 2014. © Nefa-Joensuu ry

Mediakulttuurin ja viestinnän oppiaineessa tarkastellaan mediaa ja viestintää sekä maailmanlaajuisena ilmiönä että osana jokapäiväistä elämää. Keskeistä on kriittisen näkökulman kehittäminen viestinnän instituutioihin ja mediasisältöihin. Tutkimuksen kohteita voivat olla esimerkiksi media globaalina liiketoimintana, yksittäiset mediatuotokset sekä mediateknologioiden merkitys arkielämässä. Oppiaine tarjoaa myös mahdollisuuden opiskelijan omiin kiinnostuksen kohteisiin perustuvaan käytännön työskentelyyn. Teoreettisen tiedon lisäksi opinnot tarjoavat työelämässä tarvittavia viestintätaitoja.

Pääaineopiskelijat opiskelevat kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa, jossa voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin (180 op) ja filosofian maisterin (120 op) tutkinnot. Perusopinnot ovat kaikille avoimia. Aineopintoihin ja syventäviin opintoihin voi edetä ainoastaan erillisen hakumenettelyn kautta. Mediakulttuurin ja viestinnän maisteriopintoihin voi hakea myös erityisvalinnassa medianomin ammattikorkeakoulututkinnon perusteella

Musiikkitiede

Musiikkitiede tutkii musiikkia ja siihen liittyviä kulttuurisia, sosiaalisia ja historiallisia ilmiöitä. Joensuun yliopistossa musiikkitieteen painopiste on etnomusikologiassa, joka tutkii musiikkia osana kulttuuria. Joensuussa etnomusikologista tutkimusta tehdään muun muassa äänimaisematutkimuksen, tanssintutkimuksen, etnisten ryhmien ja nykypäivän erilaisten kulttuuritoimintojen parissa.

Taiteen sosiologia

Taiteensosiologia tutkii ja selittää taiteen ilmiöitä sosiaalitieteiden ja humanistisen taiteentutkimuksen käsitteiden avulla: mm. taiteen tuotantoa, välitystä, vastaanottoa ja kulutusta sekä näitä alueita koskevaa yhteiskunnallista sääntelyä. Taiteensosiologia myös kehittää käsitteellisiä ja menetelmällisiä välineitä kulttuuritradition tulkitsemista ja selittämistä varten.

Taiteensosiologia kuuluu kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmaan, joka järjestää opetuksen yhteistyössä sosiologian laitoksen kanssa. Suomessa taiteensosiologiaa voi opiskella itsenäisenä oppiaineena vain Itä-Suomen yliopistossa.

Linkit

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *