Helsingin yliopisto

Helsingin yliopistossa kulttuurialoihin lukeutuvia oppiaineita voi opiskella humanistisessa tiedekunnassa pääasiassa kahdessa eri laitoksessa: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella sekä Maailmankulttuurien laitoksella.

Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos

Laitoksella annetaan opetusta ja ohjausta yli 20 eri oppiaineessa. Näistä kahdessatoista voi suorittaa sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon. Lisäksi laitoksella toimii yksi suomen-, yksi ruotsin- ja kolme englanninkielistä maisteriohjelmaa. Pääaineet laitoksella ovat arkeologia, estetiikka, folkloristiikka, kansatiede, musiikkitiede, Suomen ja Pohjoismaiden historia, taidehistoria, teatteritiede, teoreettinen filosofia, yleinen historia, yleinen kirjallisuustiede sekä ruotsinkieliset filosofia ja historia.

Arkeologia tutkii aikaa, jolta ei ole kirjallista tietoa. Arkeologisen tutkimuksen materiaalia ovat kiinteät muinaisjäännökset, esineet ja muut luonnossa havaittavat merkit ihmisen toiminnasta.

Estetiikka on kaikkia taideaineita yhdistävä perustiede, jolla on vahva kytkös filosofiaan. Estetiikan ydinaluetta ovat taidetta ja kauneutta koskevat filosofiset ongelmat. Laajemmin ymmärrettynä estetiikan alaan kuuluvat myös kulttuurin (populaarikulttuuri mukaan lukien), ympäristön, arkielämän ja elämänlaadun kysymykset. Teoreettisen filosofian alaan kuuluvat logiikka, tieto-oppi, metafysiikka ja ontologia, kielifilosofia ja mielen filosofia, tieteenfilosofia, sekä filosofian historia.

Folkloristiikan tutkimuskohde on henkinen kansankulttuuri. Historiallisesti tutkimuksen painopiste on ollut esiteollisen Suomen ilmaisutraditioissa, joiden tutkimus on perustunut laajojen arkistoaineistojen analyysiin. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat yhä kalevalamittainen runous, kansansadut ja -tarinat, kansanlääkintä, rituaalit, tapaperinne, kansanusko ja mytologia.

Kansatiede pyrkii ymmärtämään sitä, miten ihminen hahmottaa sosiaalista ja fyysistä ympäristöään, elämäänsä ja historiaansa. Kansatiede vastaa kysymykseen, miten ihmiset ovat eri aikoina muokanneet tapaansa ajatella, tuntea ja elää. Näitä kysymyksiä lähestytään arjen ilmiöitä sekä erilaisia elämäntapoja analysoimalla. Tutkimuskohteet voivat vaihdella vuosikymmenien takaisista maalaisyhteisöistä nykypäivän kaupunkien monikulttuurisiin ympäristöihin.

Musiikkitiede on musiikin ja musiikinharjoituksen systemaattista ja historiallista tutkimusta. Tutkimuskohteena musiikki määritellään hyvin laajasti: niin soivana teoksena kuin historiallisena, kulttuurisena, filosofisena, fysiologisena tai psykologisena ilmiönä.

Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella voi opiskella taidehistoriaa, Suomen ja Pohjoismaiden historiaa, yleistä historiaa sekä historiaa ruotsin kielellä. Kaikkien neljän historia-aineen opiskelijat voivat erikoistua syventävissä opinnoissa Euroopan historiaan. Opinnot tarkastelevat eurooppalaista populaari- ja korkeakulttuuria, aineellista kulttuuria, sosiaalisia rakenteita, instituutioita ja näiden historiaa.

Teatteritiede tarkastelee näyttämötaidetta ja esittämisen muotoja, näytelmäkirjallisuutta sekä teatteria osana yhteiskuntaa. Opinnoissa perehdytään teatterin eri osatekijöiden (esimerkiksi ohjauksen, näyttelijäntyön, lavastuksen ja käsikirjoittamisen) ominaispiirteisiin, historiaan, teoriaan ja tutkimusmenetelmiin.

Yleisen kirjallisuustieteen opinnot perehdyttävät kirjallisuuden, sen tutkimuksen ja kritiikin filosofisiin perusteisiin, teorioihin ja metodeihin. Kotimaista kirjallisuutta sekä Pohjoismaiden kirjallisuutta voi lisäksi opiskella Helsingin Yliopistossa Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella.

Maailman kulttuurien laitos

Maailman kulttuurien laitokseen kuuluvat Aasian tutkimus, Afrikan ja Lähi-idän tutkimus, alue- ja kulttuurintutkimus, antiikin kielet ja kulttuurit sekä uskontotiede.

Aasian tutkimus on monitieteinen aluepohjainen oppiaineryhmä. Sen alaan kuuluvat Aasian maat, kansat, kielet ja kulttuurit. Aasian tutkimuksen kandidaatinopinnot rakentuvat opiskelijan valitsemasta pääkielen moduulista (kiina, korea, japani, turkki, hindi, sanskrit) sekä Aasian historiaa, kulttuuria ja nyky-yhteiskuntaa käsittelevistä kursseista. Aasian tutkimuksen maisteriopinnot voi suorittaa seuraavista oppiaineista: Itä-Aasian tutkimus, altaistiikka, Etelä-Aasian tutkimus sekä indoeuropeistiikan tutkimus.

Afrikan ja Lähi-idän tutkimus kätkee sisäänsä Afrikan tutkimuksen, Arabian kielen ja islamin tutkimuksen, assyriologian, egyptologian sekä Lähi-idän tutkimuksen oppiaineet. Lisäksi sivuaineena voi opiskella iranistiikkaa.

Alue- ja kulttuurintutkimus on monitieteinen oppiaine, jossa perehdytään kulttuureihin ja niiden kohtaamisten tutkimukseen eri yhteiskunnissa. Oppiaine on jaettu alueellisiin opintolinjoihin, jotka ovat: Euroopan tutkimus, Latinalaisen Amerikan tutkimus, Pohjoismaiden tutkimus, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus sekä Aleksanteri-instituutin koordinoima Itäisen Keski-Euroopan, Baltian ja Balkanin tutkimus.

Antiikin kielissä ja kulttuureissa opetetaan ja tutkitaan klassillisia kieliä ja antiikin kulttuuria sekä nykykreikan kieltä.

Uskontotiede on oppiaineena sekä humanistissa että teologissa tiedekunnassa, ja siinä on opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita molemmista tiedekunnista. Tutkimus kattaa erilaisia uskonnollisia ilmiöitä ja uskontoperinteitä sekä niihin liittyviä rituaaleja, uskomuksia, kirjoituksia ja instituutioita.

Linkit

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *