1

Harmaa veli ja ihmisiä uhraava kansa

atsteekki

Klikkaa kuvia suuremmaksi.

Bernadinho De Sahagún (1499-1590) oli espanjalaissyntyinen fransiskaani, joka ei viettänyt elämäänsä muiden munkkien tapaan luostarissa apostolista köyhyyttä varjellen. Sahagún muistetaan parhaiten työstään Uuden-Espanjan (nykyinen Meksiko) alueella, jossa hän keräsi yhteensä 25 vuoden aikana hyvin laajan aineiston atsteekkien elämäntavoista, maailmankuvasta ja uskonnollisista rituaaleista. Hän saapui alueelle vain kahdeksan vuotta sen jälkeen kun Hernan Cortés oli saanut Meksikon valloituksensa päätökseen.

Sahagún oli yksi ”uuteen maailmaan” lähetetyistä saarnaajista, jotka olivat saaneet tehtäväkseen levittää katolisen kirkon sanomaa. Alun massakäännytysten jälkeen huomattiin, etteivät kaikki pakanalliset alkuasukkaat halunneetkaan – ihme kyllä – omaksua sivistynyttä eurooppalaista elämäntapaa. Eurooppalaisten elämä oli kylläkin jo monien katolisten päättäjien mielestä vajonnut kestämättömän moraalittomalle tasolle, ja Uuden-Espanjan alue nähtiinkin mahdollisuutena perustaa uusi, uskoltaan puhdas katolisen maailman haara.

Jotta kaikki paikalliset saataisiin uskoon, lähestymistapaa käännyttämiseen muutettiin ja Sahagúnin työnkuva muuttui radikaalisti: hän sai tehtäväkseen opetella ja kirjoittaa ylös paikallista nahuatlin kieltä, jonka avulla voitiin paremmin tutkia lähetystyön kannalta oleellisia asioita. Sahagún sai siis oikeastaan vapaat kädet tutkia atsteekkien kulttuuria, kunhan se edistäisi katolisuuden otetta alueesta. Tämänkaltainen lähestymistapa oli viisas ratkaisu myös, koska espanjalaiset olivat selkeästi alakynnessä paikallisten asukkaiden lukumäärään nähden ja pelkäsivät kapinaa. Yhteistä luottamusta oli helpompi rakentaa lähestymällä paikallisia heidän omalla kielellään.

Sahagúnin mielenkiinto uutta ja tuntematonta kulttuuria kohtaan vei voiton lähetystyöstä ja saarnaaminen muuttui usein etnografiseksi kenttätyöksi. Hän haastatteli Tepepolcon kaupungin vanhimpia ja kirjoitti ylös huehuetlatolli:n, eli osan Tepepolcon alueen suullista perinnettä, joka sisältää nuorille suunnattuja moraalisia opetuksia ja elämänviisauksia. Hän myös kuunteli paikallisten johtajien kertomuksia siitä, kuinka espanjalaisten masinoima valloitus oli tapahtunut ja kirjoitti niihin perustuen historiikin Tenochitlanin valloituksesta atsteekkien näkökulmasta.

Yhteensä 50 vuotta kestäneen elämäntyönsä aikana Sahagún keräsi uskomattoman määrän aineistoa atsteekkien uskomuksista, käyttäytymismalleista, sosiaalisista rooleista ja suhteista sekä maailmankatsomuksesta. Hän selitti näitä tekijöitä viitaten paikallisen kulttuurin muotoilemaan ajattelun tapaan. Sahagúnin tutkimusmetodeita ja -strategioita on pidetty nykyetnografian esivaiheina ja häntä voidaan hyvin pitää yhtenä antropologian esi-isistä.

atsteekki2

Kuuluisin teos, jossa yhdistyy 25 vuoden kenttätyöt ja 15 vuoden viimeistelyt, on nimeltään Historia general de las cosas de la Nueva España eli lyhyesti Historia General. Tämän vuonna 1577 valmistuneen teoksen kuuluisinta osaa kutsutaan nimellä Florentine Codex, koska sitä on säilytetty Firenzessä vuodesta 1588 lähtien paikallisen Medici-mahtisuvun toimesta. Opus löytyykin nykyisin Michelangelon suunnitteleman Medicea Laurenziana -kirjaston holvien kätköistä. Vaikka uuden maailman asukkien kohtaamisesta on kirjoitettu useita teoksia, Florentine Codex on sisällöltään ainutlaatuinen, koska se tarjoaa meille miehitettyjen atsteekkikaupunkien arkea heidän omasta näkökulmastaan.

Jos Medici-suvun jäseniä ei satu kuulumaan lähipiiriinne, on teosta onneksi mahdollista tarkastella myös digitaalisena versiona: Historia general de las cosas de la Nueva España: Florentine Codex. Opus on jaettu kahteen osaan, espanjankieliseen ja nahutalinkieliseen, joista linkin takaa löytyy espanjankielinen versio. Syynä sen runsas ja värikäs kuvitus. Nauttikaa!

Toisin kuin Tenochitlanin pyramiditemppelin varjossa asustaneella fransiskaanilla, 2000-luvun antropologilla on työkaluinaan huima määrä teorioita ja välillä viitekehysten merestä on vaikea löytää juuri se itselleen sopivin sirppi tai vasara. Haluaisinkin Kulttuurintutkimuksen opiskelijat ry:n uuden puheenjohtajan roolissa korostaa sitä vanhinta ja varminta työkalua – yhdessäoloa. Sahagúnin tavoin olisi meidän – siis suomalaisten kulttuurintutkijoiden – hyvä muistaa asettua vieraan heimon tapojen ja traditioiden armoille.

atsteekki3

Lopuksi: koska erityisesti ihmistutkijan on ilmeisen hyvä viettää aikaa myös muiden samaa lajia edustavien yksilöiden parissa, kutsun teidät Turkuun viettämään kulttuurintutkijoiden iltaa perjantaina 13.3.2015!

Paikalla on kulttuurintutkija-aktiiveja Helsingin, Oulun, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoista. Illanvietto järjestetään Turun yliopiston tiloissa Sirkkalan kasarmialueella osoitteessa Kaivokatu 12 klo18:00 alkaen. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy kaikille Kulon jäsenille. Muilta kulttuurien tutkimukselle sykkivän sydämen omistajilta pyydämme nimellisen 2€:n sisäänpääsymaksun.

Yöpymismahdollisuuksista ja muista mieltä askarruttavista asioista voitte kysyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: tiedottaja [a] kulory.fi

Tule vieraan heimon vieraaksi!

Ihmisystävällisin terveisin,
Joona Saari
Puheenjohtaja, Kulo ry

admin

One Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *